Vanha opiskelukaverini oli tulossa Pohjanmaalta vierailulle kahden lapsensa kanssa. Ystäväni toimii nykyään erityisopettajana ja tästä syystä aloitin keskustelun haastavasti: ”Vaimon kanssa juuri pohdimme, mitenhän erityisopettajan lapset osaavat käyttäytyä”. Ystäväni 13- ja 10-vuotiaat lapset hymyilivät kuullessaan kysymyksen, mutta ystäväni reagoi aloittamalla välittömästi tyttärensä hiusten harjaamisen.
Ammatillisuus käsitteenä on ohjannut viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi käytäntöjä, joita on vaalittu ja kehitetty lastensuojelumme piirissä. Lastensuojelun toimijoiden työ on muuttunut ammatillisemmaksi ja samalla työntekijöiden suhde sekä työhön että vapaa-aikaan on saanut uusia merkityksiä. Työ otetaan nykyään enemmän työnä ja vapaa-aika erotetaan työajasta entistä selvemmin.
Olin kesäkuun alussa matkalla Belgiassa, jossa mukanani ollut vanhin tyttäreni syntyi reilut kaksitoista vuotta sitten. Kävimme niillä paikoilla ja niissä taloissa Antwerpenin kaupungissa, joissa hän oli viettänyt elämänsä ensimmäiset kolme ja puoli vuotta. Viimeiseen kahdeksaan vuoteen tyttäreni ei ollut käynyt Belgiassa. Itse kuulostelin mielenkiinnolla, mitä hän muistaa varhaisesta lapsuudestaan ja kyselin kovasti, mikä vaikuttaa tutulta.
Suomalaisen lastensuojelun laitoshoidon käytännöt ja puitteet ovat kehittyneet viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Lastensuojelun kenttä, niin kunnallinen kuin yksityinenkin sektori, on uudistanut toimintojaan vahvasti mukautuen muuttuneeseen yhteiskunnalliseen todellisuuteen.
