Lastensuojelun tukihenkilötoiminta on järjestön tai kunnan järjestämää vapaaehtoistoimintaa lastensuojeluasiakkaina olevien lasten ja nuorten tukemiseksi. Toiminta perustuu lastensuojelulakiin (LsL 13§), jonka mukaan lapselle tai nuorelle on tarvittaessa järjestettävä tukihenkilö tai tukiperhe.

Tukihenkilötoiminnan tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti lapsen elämään, edistää lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä ennaltaehkäistä vaikeuksia. Tukihenkilötoiminnan avulla voidaan parhaimmillaan ennaltaehkäistä lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja perheiden ongelmien kasautumista.

Lapsen tai nuoren tukihenkilö on tavallinen luotettava aikuinen, jonka oma elämä on kunnossa. Tukihenkilönä voi toimia aikuinen, joka katsotaan sopivaksi ja joka on saanut perehdytyksen tai koulutuksen tehtävään.

Tukihenkilö tapaa tuettavaa lasta sosiaalityöntekijän, tuettavan, tuettavan vanhempien ja tukihenkilön yhteisesti tehdyn suunnitelman mukaisesti. Tukihenkilö sitoutuu olemaan turvallisena aikuisena lapsen elämässä sovitun ajan.

Tukihenkilö on lapselle malli, kuuntelija ja keskustelukumppani, jonka kanssa voi yhdessä harrastaa ja toimia. Tukihenkilöllä on mahdollisuus tukea lasta omalla tavallaan, oman elämänkokemuksensa, tietojensa ja taitojensa pohjalta. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa olla tukihenkilö.

Tukihenkilöiden huolto on olennaista tukihenkilönä viihtymisen, jaksamisen ja tukisuhteen jatkumisen kannalta. Ammattilaisen tuen ja ohjauksen lisäksi tukihenkilöille järjestetään usein vertaistukea, tapaamisia ja keskusteluja muiden tukihenkilöiden kanssa.

Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan periaatteet:

• vapaaehtoisuus
• tavallisen ihmisen taidoin ja tiedoin
• ei taloudellista hyötyä
• luotettavuus
• vaitiolovelvollisuus
• puolueettomuus
• toimitaan tukea tarvitsevan ehdoilla
• tasa-arvoisuus

Yleensä tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta erotellaan seuraavalla tavalla: